Kategoria: Yleinen

  • Muut HTTP-vastaukset ja lähdeviitteitä

    Kaikki HTTP-vastaukset eivät ole ns. hyväksyviä (OK) vastauksia, vaan voivat sisältää kehotuksia siirtyä toiselle sivulle tai muuhun toiseen resurssiin, edellyttää tunnistautumista tai ehdottomasti hylätä pyynnön. Käytetään edellisessä artikkelissa esiteltyä WebSocketTest-ohjelmaa tämän demonstroimiseen. Jos yritetään hakea olematonta resurssia tyyliin: $ java WebSocketTest www.mikkonummelin.fi 80 /ei-palvelua saadaan vastaukseksi: HTTP/1.1 404 Not Found Date: Sun, 02 Mar 2014 […]

  • HTTP-vastaukset

    HTTP-pyynnöistä ei ole hyötyä, jos palvelu ei vastaa. Käsittelen tässä artikkelissa lyhyesti HTTP-vastausten muotoa. Sitä varten kirjoitin Java-kielisen testiohjelman, joka lähettää GET-pyynnön haluttuun verkko-osoitteeseen ja palauttaa sieltä HTTP-vastauksen. Testiohjelma on seuraavanlainen: import java.io.*; import java.net.*; public class WebSocketTest { public static void main(String[] args) throws Exception { String host=args[0]; int port=Integer.parseInt(args[1]); String pathName=args[2]; Socket s=new […]

  • HTTP-pyynnöt (osa 2)

    Tässä artikkelissa esitetään muutamia tarkennuksia edelliseen. Jos käynnistetään edellisen artikkelin mukainen kaappausohjelma ja ohjataan selain osoitteeseen: http://localhost:10025/this/is/my/path?a=1;b=2 sisältää tämä sekä polkunimen, että GET-parametreja. Lopputulos on seuraavanlainen: GET /this/is/my/path?a=1;b=2 HTTP/1.1 Host: localhost:10025 … mistä ylimääräiset rivit on poistettu. Olennaista on, että polkunimi on ’/’-merkeistä huolimatta vain merkkijono yhdistettynä parametrimerkkijonon kanssa, eikä suinkaan tarkoita, että missään tarvitsisi […]

  • HTTP-pyynnöt

    Kirjoitin aikanaan Aalto-yliopiston kokeiluluontoisille ”Interactive mathematics”-blogisivuille tynkäkurssia verkko-ohjelmoinnista, koska pidin sitä tuolloin ja pidän edelleenkin, tärkeänä asiana nykyisessä työelämässä. Valitettavasti kyseinen ”www.intmath.org”-sivusto hävisi jossakin vaiheessa bittitaivaaseen, joten joudun soveltuvilta osin keksimään samat artikkeliteemat uudelleen muutamista alkeisaiheista. Onneksi en ollut päässyt järin pitkälle siinä, koska en tyhmyyksissäni ottanut artikkeleistani varmuuskopioita. Melkein kaikki Internetissä verkkoselainten kautta käsiteltävä […]

  • Luvun juurtaminen harpilla ja viivoittimella

    Tunnetusti harpilla ja viivoittimella voidaan konstruoida vain niitä pisteitä, joiden koordinaatit on ilmaistavissa aiemmin tunnettujen pisteiden koordinaattien lineaarikuvausten ja neliöjuurten avulla. Toisaalta vastaavasti voidaan mikä tahansa tällainen neliöjuurilauseke konstruoida harpilla ja viikoittimella. Lähdetään liikkeelle origokeskeisestä r-säteisestä ympyrästä ja x-akselin pisteestä , missä . Tällöin piste ilmeisesti sijaitsee ympyrän kehällä. Toisaalta, koska , voidaan mielivaltaisen luvun […]

  • Kompleksilukujen jakolasku

    Johdetaan kompleksilukujen jakolaskukaava yhtälönratkaisumenetelmällä. Saman tuloksen voisi saada aikaan myös kompleksikonjugaattien kaavoja hyödyntämällä: