{"id":90,"date":"2025-12-14T12:46:41","date_gmt":"2025-12-14T10:46:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/?p=90"},"modified":"2025-12-14T12:46:41","modified_gmt":"2025-12-14T10:46:41","slug":"onko-suomessa-liikaa-pk-yrityksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/2025\/12\/14\/onko-suomessa-liikaa-pk-yrityksia\/","title":{"rendered":"Onko Suomessa liikaa pk-yrityksi\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<p>Otsikon mukainen kysymys voi monien mielest\u00e4 kuulostaa ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 poliittisesta asemoinnista riippumatta, koska juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan siit\u00e4, miten Suomi tarvitsee ty\u00f6t\u00e4 ja kasvua. Toisaalta meneill\u00e4\u00e4n ovat kiistat ja selvitysty\u00f6t yritt\u00e4jien el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Siihen tarvittaisiin kipe\u00e4sti rahaa ja luotettavampia tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4. Sivuhuomautuksena, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4kin kiistell\u00e4\u00e4n, mutta runsaan osittaisen rahastoinnin takia ty\u00f6el\u00e4kett\u00e4 voidaan viritt\u00e4\u00e4 kerrallaan pienin ja helposti sovittavissa olevin muutoksin eik\u00e4 se ole YEL-j\u00e4rjestelm\u00e4n tavoin jatkuvassa kriisiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Yritt\u00e4jien el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on tarjottu ensisijaisesti seuraavaa kombinaatiota maksujen suuruudelle. Jos yritys on uusi ja se ei ole kovin kannattava, maksut menisiv\u00e4t todellisten tulojen mukaan. Joillakin yritt\u00e4jill\u00e4 el\u00e4kemaksuvelvollisuutta ei edes olisi. Mutta kipe\u00e4 kysymys on se, kuinka kauan yrityst\u00e4 saa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 nollatuloksella tai tappiolla, jotta yhteiskunta kyll\u00e4styisi rahoittamaan yritt\u00e4j\u00e4lle pelk\u00e4st\u00e4 kansanel\u00e4kkeest\u00e4 koostuvaa takuuel\u00e4kett\u00e4, jos kituuttava yritystoiminta kest\u00e4\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6urasta leijonanosan? Yleinen konsensus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 yrityksen pit\u00e4isi saavuttaa kannattavuus noin 2-4 vuodessa tai muuten sen alasajo on aiheellista, ellei yritt\u00e4j\u00e4 sitten saa muualta rahaa sellaiseen el\u00e4kemaksuun, joka vastaisi suunnilleen yritykseen laitetun ty\u00f6panoksen arvoa.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsimaisessa teollisuusyhteiskunnassa kaikki tai l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n puolet tai nelj\u00e4sosakaan ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 eiv\u00e4t voi toimia yht\u00e4aikaisesti kannattavaa yritystoimintaa py\u00f6ritt\u00e4vin\u00e4 yritt\u00e4jin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tosiasia monilta keskusteluissa unohtuu. Yhteiskunnat, joissa &#8221;yritt\u00e4jien&#8221; osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on mittava, yleisin &#8221;yritystoiminta&#8221; on kerjuuta muistuttavaa katukaupustelua tai naisten ja teini-ik\u00e4isten kohdalla pahimmillaan itsens\u00e4 myymist\u00e4. Jos on k\u00e4ynyt vaikka Riian tai Budapestin kauppahalleissa, eiv\u00e4t siell\u00e4 torikauppiaina toimivat pienyritt\u00e4j\u00e4t todellakaan kieri rahoissa, vaikka t\u00e4m\u00e4 ei aivan yritystoiminnan pohjaa edustakaan.<\/p>\n\n\n\n<p>On siis pyritt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 l\u00e4htokohtaisesti ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 olisi ammatti ja he ty\u00f6skentelisiv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 joko yksityisiss\u00e4 yrityksiss\u00e4, julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla. T\u00e4ll\u00f6in ansaintahierarkia ei ole loputon pyramidi, jossa kaikilla on ensisijainen suora tarve myyd\u00e4 asioita toisille kuluttajille, vaan ty\u00f6ntekij\u00e4 muodostaa ansaintahierarkian pohjan. Vastaavasti kaupank\u00e4ynnin puolella suurimman osan tulee olla loppukuluttajia, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 myy tuotteita eteenp\u00e4in ansaitakseen siten vaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ne itse. Loputtomia eteenp\u00e4inmyymishierarkioita on yritetty kehitt\u00e4\u00e4 verkostomarkkinoinnissa huonoin tuloksin muille kuin pyramidipelin aloittaneille.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun t\u00e4m\u00e4 pohjaty\u00f6 on tehty, rajautuu pienten ja keskisuurten yritysten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 terveelle pohjalle ja useamman vuoden toimineet yritykset mielell\u00e4\u00e4n saavat toiminnastaan rahaa viivan alle. Silloin kun yrityksell\u00e4 on varaa tulouttaa voittoja, voidaan aivan hyvin edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4kemaksuja tulisi maksaa samalla prosentilla kuin palkansaajien kohdalla. Palkansaajilla ty\u00f6ntekij\u00e4- ja ty\u00f6nantajamaksut ty\u00f6el\u00e4kkeiss\u00e4 ovat nyky\u00e4\u00e4n noin 25%, mik\u00e4 voi kuulostaa korkealta, mutta on luonnollista suuruusluokkaa kun huomioidaan vanhuusel\u00e4kehuoltosuhde. Ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin vanhuusel\u00e4kkeell\u00e4 noin 1\/3 sen ajan kuin olivat ansaitsemassa palkkaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joten t\u00e4ll\u00f6in pit\u00e4isi palkasta laittaa nelj\u00e4sosa sivuun kattamaan vanhuuden turvaa. N\u00e4in Suomessa tehd\u00e4\u00e4nkin, lain velvoittamana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Otsikon mukainen kysymys voi monien mielest\u00e4 kuulostaa ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4 poliittisesta asemoinnista riippumatta, koska juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan siit\u00e4, miten Suomi tarvitsee ty\u00f6t\u00e4 ja kasvua. Toisaalta meneill\u00e4\u00e4n ovat kiistat ja selvitysty\u00f6t yritt\u00e4jien el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Siihen tarvittaisiin kipe\u00e4sti rahaa ja luotettavampia tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4. Sivuhuomautuksena, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4kin kiistell\u00e4\u00e4n, mutta runsaan osittaisen rahastoinnin takia ty\u00f6el\u00e4kett\u00e4 voidaan viritt\u00e4\u00e4 kerrallaan pienin ja helposti sovittavissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":92,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24,1],"tags":[11,27],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elakkeet","category-yleinen","tag-elakkeet","tag-yrittajyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":91,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/91"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mikkonummelin.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}