Suomi on onnistunut viime viikolla saavuttamaan kyseenalaisen rajapyykin omaten Euroopan Unionin korkeimman työttömyysasteen, 10,7%. Muutama muukin maa, kuten naapurimme Ruotsi ja Viro sekä etelä-Euroopan Espanja kärsivät myös 10% ympärillä pyörivästä työttömyysasteesta, joten mikään räikeä erikoistapaus emme kuitenkaan ole.
Työttömyysasteita verrattaessa on hyvä huomata, että siihen vaikuttaa valtavasti muut tavat olla työelämän ulkopuolella ja osa-aikaikatyöntekijöiden juridinen kohtelu työvoimapalveluissa. On nimittäin niin, että työttömyysasteeseen vaikuttaa nimenomaan työttömien työnhakijoiden määrä. Listaan alle erilaisia syitä, joiden mukaan työelämän ulko- tai sisäpuolisuus näkyy työttömyysasteessa.
Työttömiä työnhakijoita eivät ole:
- kotihoidontuella tai muuten vanhempainvapaalla olevat vanhemmat
- opiskelijat
- eläkeläiset, mukaan lukien työkyvyttömyyseläkeläiset
- osa-aikatyöntekijät, jotka eivät ole velvoitettuja työnhakuun
- asepalvelusta suorittavat
- vailla työtä olevat, jotka eivät nosta työttömyyskorvauksia eivätkä täytä työnhakuvelvoitteitaan
Työttömiä työnhakijoita ovat työelämän ulkopuolella olevien lisäksi:
- osa-aikatyöntekijät, jotka ovat velvoitettuja täysiaikaisen työn hakuun. Lakimuutosten myötä Suomessa tähän kategoriaan kuuluvien määrä on Orpon hallituskaudella kasvanut rajusti
- määräaikaisesti tai osittain lomautetut
Tuossa näkyy heti Suomea koskevan erityismaininnan lisäksi lasten vanhemmat ja työkyvyttömyyseläkeläiset. Työelämän ulkopuolella olevia nimittäin voidaan ”siivota” näihin kategorioihin. Siihen aikaan kun oli aikuiskoulutustuki, sen myöntämisen jälkeen henkilö poistui heti TE-palveluiden piiristä opiskelijan statukselle. Muutama maa, jotka raportoivat hyvin matalia työttömyyslukuja, omaavat laajan kotiäitikulttuurin (Hausfraukultur). Euroopan maista näihin kuuluvat esimerkiksi Saksa ja Alankomaat. Näissä tapauksissa lasten äidit voivat olla poissa töistä pohjoismaiseen malliin verrattuna poikkeuksellisen pitkään ilman, että joutuvat kuitenkaan olemaan TE-palveluiden asiakkaina.
Näiden erityishuomioiden vuoksi ei Suomessa ole kuitenkaan syytä itsetyytyväisyyteen. Näyttää selvältä, että työttömien joukossa on paljon henkilöitä, jotka eivät työllisty markkinaehtoisesti avoimille työmarkkinoille itsestään ilman huomattavaa apua. Nämä ovat niitä turvaverkkoja, joita Orpon hallitus on hyvin aktiiviseseti purkanut.
Vastaa